Vetovarusteet

Oikeat varusteet harrastamiseen, treenaamiseen ja kisaamiseen!

 

KOIRAJUOKSU & -HIIHTO

  • Vetovyöt

    Ergonominen, vedon lantiolle ohjaava vetovyö on tärkeä varuste koiran kanssa juostessa, hiihtäessä... 

    Vetovyöt

  • Vetoliinat

    Joustava vetoliina on ehdoton varuste valjakkourheilussa. Se vaimentaa nykäyksiä ja ehkäisee vammojen... 

    Vetoliinat

  • Vetovaljaat

    Hyvin istuvat vetovaljaat koiralle ovat valjakkourheilun tärkein varuste. Vetovaljaita on monen eri... 

    Vetovaljaat

Tutustu aiheeseen

Koirajuoksu lajina

Koirajuoksu on monille helpoin tapa aloittaa valjakkourheilu. Koirajuoksussa koirakko etenee niin, että koira vetää juoksijaa. Koiralla on sopivat vetovaljaat ja ihmisellä lantiolla oleva vetovyö. Välissä on aina joustava vetonaru, joka vaimentaa nykäyksiä.

Koirajuoksussa ns. heikoin lenkki on yleensä juoksija, sillä koirakko etenee pääasiassa sitä vauhtia mitä juoksija pystyy juoksemaan. Koirasta saa toki huomattavaakin vetoapua, mutta muihin valjakkourheilulajeihin verrattuna koirajuoksussa koiran vetokyky ei ole yhtä ratkaisevaa. Lajia onkin siis helppo harrastaa kilpailutasollakin asti hyvin monenlaisten ja monen kokoisten koirien kanssa. Monet harrastavat koirajuoksua toki myös täysin ilman kilpailutavoitteita: se on helppo tapa kohottaa niin omaa kuin koiran kuntoa. Koira on mainio kirittäjä ja yhdessä tekeminen antaa aivan uutta pontta normaaliin lenkkeilyyn!

Canicrossin aloittaminen

Joiltain koirilta vetäminen lähtee sujumaan aivan luonnostaan, kun taas toisia voi joutua rohkaisemaan vetoon enemmän. Jos haluat että koirastasi tulee varma vetäjä, joka ei pysähtele hajujen tai muiden häiriöiden perään, kannattaa vetoa harjoitella aivan kuten muitakin uusia taitoja. Koirajuoksuharrastus kannattaa aloittaa maltilla. Juoksijan vetäminen on koiralle raskasta, joten aluksi matkat eivät ole kuin kymmeniä tai satoja metrejä. Kun et päästä koiraa väsähtämään liikaa, säilyy sillä into juoksemiseen.

Milloin koirajuoksun voi aloittaa?

Suunta-, liikkellelähtö ja pysähdyskäskyjä voi alkaa harjoitella jo pennun kanssa arkiulkoilun ohessa (ja jatkaa vahvistamista läpi koiran koko elämän). Varsinaiseen vetoharjoitteluun tulee koiran kuitenkin olla täysikasvuinen ja terve. Koirajuoksun aloittamisen pohjalla on hyvä olla jonkinlainen peruskunto sekä koiralla että juoksijalla. Myös juoksijan fysiikka joutuu lajissa erilaiselle koetukselle kuin ilman vetoa juostessa, joten tukilihasten ja juoksutekniikan olisi hyvä olla kunnossa urheiluvammojen ehkäisemiseksi. Tämä korostuu erityisesti isojen, voimakkaasti vetävien koirien kanssa juostessa - pienempien koirien kanssa vedon vaikutus on luonnollisesti pienempi.

Koirajuoksun aloituskynnys on joka tapauksessa hyvin matala. Esimerkiksi koirapyöräilyyn ja koirahiihtoon verrattuna jalkaisin liikkuvan ihmisen on huomattavasti helpompi kontrolloida koiraa. Koirajuoksu toimii myös hyvänä vedon aloituslajina koiralle, vaikka tavoitteena olisikin keskittyä myöhemmin muihin valjakkourheilulajeihin.

Varusteet kunnossa alusta asti

Aina kun koira pistetään vetämään, tulee varusteiden olla ehdottomasti kunnossa: oikean kokoiset vetovaljaat koiralle, joustava vetonaru ja jalkalenkillinen vetovyö juoksijalle. Älä siis sorru ajatukseen, että hankit oikeat varusteet sitten, kun olette ensin aloitelleet lajia. Oikeat varusteet ovat turvallisuustekijä sekä sinulle että koirallesi. Esimerkiksi väärin istuvat vetovaljaat voivat myös nopeasti nujertaa koiran motivaation koko lajiin. Koirajuoksuvarusteet ovat myös monikäyttöiset: usein samaa juoksuvyötä ja joustoliinaa voi käyttää myös arkikävelyillä ja retkeillessä/vaelluksilla. Lue lisää varusteista alempaa.

löydä parhaat varusteet koirajuoksuun täältä

Alkeisharjoitteet

Vetoharjoittelu kannattaa aloittaa aivan lyhyillä, muutaman kymmenen metrin vedoilla palkkion luokse. Palkkana voi toimia ruoka, lelu tai vaikka tuttu ihminen. Jos pystyt hyödyntämään avustajaa, anna hänen innostaa koiraa sanallisesti edestä päin. Takana innokkaasti hihkuva juoksija saa nimittäin aloittelevan koiran helposti vain katselemaan taakseen tai jopa pysähtymään. 

  • Juoskaa yhdessä palkan luokse koira vetovaljaissa mutta kytkemättömänä. Näin koira tottuu siihen, että ihminen juoksee lähellä takana.
  • Anna koiran vetää vetovaljaissa palkalle, niin että jarruttelet menoa. Näin koira saa tuntumaa vetovaljaissa vetämiseen. Tässä harjoituksessa sinun ei tarvitse itse ensin edes juosta.

Muista aina lämmitellä ja jäädytellä sekä koirasi että omat lihaksesi ennen ja jälkeen lyhyidenkin vetoharjoitusten.

Vetopätkien pidentäminen

Kun koiraa ei enää häiritse perässä juokseva “jarru” ja koira on oppinut, että vetovaljaissa vetäminen on sallittua ja toivottavaa, voidaan vetomatkaa lähteä pidentämään portaittain eri harjoituskerroilla: esim. 100, 300, 500, 800 metriä. Matkojen pidentyessä mukaan tulee luonnollisesti myös käännöksiä.

Jotta koiran motivaatio vetämiseen pysyy yllä, tulee harjoittelussa säilyttää maltti. Veto-osuuden pituuden tulisi erityisesti aloittelevalla koiralla olla sellainen, että koira jaksaa sen vetää liina kireällä. Hyvin sujuneiden suoritusten myötä koira saa itsevarmuutta vetämiseen ja vetomotivaatio kasvaa.

Vetotreenin voit sisällyttää osaksi pidempääkin juoksulenkkiä. Järkevää onkin ensin hölkkäillä lihakset lämpimiksi - ottaa lenkin keskelle veto-osuus - ja jatkaa sitten vielä lihaksia jäähdytellen loppulenkki. Silloin kun koiran ei ole tarkoitus vetää, voi hihna olla kiinni koiran kaulapannassa. Lämmittelyn ja jäähdyttelyn voi toki tehdä myös niin että koira saa liikkua vapaana; jos siihen on mahdollisuus.

Vaikka koirasi tuntuisi kokevan jo itse liikunnan palkitsevaksi tekemiseksi, on lenkin lopussa odottava kiitos tärkeä osa vetomotivaation ylläpitoa.

Varusteet koirajuoksuun

  • Vetovaljaat koiralle
    Koiralle hyvin istuvat, oikean kokoiset, vetourheiluun tarkoitetut valjaat. Ergonomisilla vetovaljailla vedon suurin paine kohdistuu mukavasti koiran rintakehään eikä herkälle kurkun alueelle tai olkapäiden päälle. Tutustu tästä vetovaljaiden sovitusoppaaseemme.

    Mikäli koirasi ei ole tarkoituskaan varsinaisesti vetää vaan vain edetä edelläsi hihnan päässä, tai jopa vierelläsi, sopii koiran kanssa juoksemiseen erinomaisesti pitkänmallisten vetovaljaiden sijasta hyvin istuvat lyhyemmät Y-valjaat.

  • Joustava vetonaru
    Kaikissa valjakkourheilulajeissa tulee käyttää aina joustavaa vetoliinaa. Optimaalinen (ja kilpailusäädökset täyttävä) koirajuoksunarun mitta on venytettynä vähintään 1,5 m ja enintään 2,5 m mitattuna koiran takaosasta kilpailijan vetovyön lukkoon/koukkuun. Joustoliinassa ei saa juoksijan puoleisessa päässä olla virallisten sääntöjen mukaan minkäänlaista metalliosaa (lukkoa tai rengasta tms.), sillä ne saattavat vahingoittaa koiraa, mikäli vetonaru jostain syystä irtoaa/irrotetaan kesken vedon. Tämä turvallisuustekijä on hyvä ottaa huomioon myös treenatessa.
  • Muista myös tarkistaa aika-ajoin vetoliinan kunto ja elastisuus: laadukkaatkin vetoliinat menettävät ajan ja kovan käytön myötä jousto-ominaisuuksiaan.

  • Vetovyö juoksijalle
    Juoksijan lantiolle tulevan vetovyön on tärkeä pysyä juostessakin paikoillaan. Jalkalenkit estävät vyön hilautumisen juostessa ylös. Liian ylhäällä vyötäröllä oleva vetovyö on erittäin riskialtis, sillä kaikki nykäykset kohdistuvat tällöin ihmisen selkään. Vetovyön tulee olla myös tarpeeksi leveä: kilpailusäännösten mukainen vetovyö on selkäpuolelta vähintään 7 senttimetriä leveä. Erilaisiin vetovyömalleihin voit tutustua tarkemmin vetovyöoppaassamme. Yksi ergonomisimmista vaihtoehdoista juoksuvyöksi on Non-stop dogwearin CaniX Belt, jossa vetopiste tulee alhaalta, juoksijan pakaroiden korkeudelta.

Koirajuoksukilpailut

Valjakkourheilukilpailut Suomessa ovat vielä kohtalaisen pienehköjä tapahtumia, joissa tunnelma on rento. Älä siis turhaan arastele ensimmäisiin kilpailuihin osallistumista! Valjakkourheilu-uran aloittaminen on helpointa nimenomaan koirajuoksulla. Käytännössä taidoiksi riittää se, että koira etenee juoksijan edellä vapaaehtoisesti eikä ole vaaraksi muille koirille tai juoksijoille. Aggressiivisilla taipumuksilla varustetun koiran paikka ei missään nimessä ole valjakkourheilukilpailuissa, sillä tiukkojakin ohitustilanteita tulee eteen väistämättä. 

Suomessa niin kutsuttuja sulan maan valjakkourheilukilpailuja järjestetään keväisin ja syksyisin. Kesät ovat valjakkourheilijoiden loma- ja peruskuntokautta, sillä kuuma sää ei ole sopiva valjakkourheilun harrastamiseen. Suomen Valjakkourheiluliiton alaisissa kilpailuissa on käytössä kansainvälisen valjakkourheiluliiton IFFS:n kilpailusäännöt. Kansalliset säännöt täydentävät IFSS:n sääntöjä kansallisissa valjakkourheilukilpailuissa ja SM-kilpailuissa.

Tietoa tulevista koirajuoksukilpailuista löydät täältä: Valjakkourheilukilpailut ja -tapahtumat. Kilpailuilmoituksissa koirajuoksusarjojen luokkalyhenteet ovat DCM / DCW (canicross miehet / naiset) sekä juniori-ikäisillä DCMJ / DCWJ (pojat/tytöt). Virallisissakin kilpailuissa järjestetään usein normaalin canicross-luokan (yleensä n. 5 km) lisäksi myös canicross-harrasteluokka (yleensä n. 3 km). 

Muista tutustua myös sivuumme: Koirajuoksukilpailuihin osallistuminen.

Vetääkö koira aina hihnassa, jos sen kanssa harrastetaan vetolajeja?

Eräs vetolajien aloittamista harkitsevia mietityttävä asia on se, että alkaako koira vetää myös arkilenkeillä hihnassa. Käytännössä koirat oppivat kyllä erottamaan eri varusteista sen, milloin saa vetää kunnolla ja milloin ei. Vetovaljaat ovat koiralle erituntuiset päällä kuin normaalit arkiulkoiluvarusteet, joten erottelu on niille helppoa. Loogista koiralle siis onkin, että vetolenkeillä käytössä on eri valjaat kuin ne, joilla on opeteltu kulkemaan arjessa kauniisti vetämättä.

Koira, jolla harrastetaan vetolajeja, ei siis tarkoita automaattisesti aina hihnassa vetävää koiraa. Vetolajien harrastaminen on myös oiva tapa kanavoida aktiivisen koiran energiaa liikuntaan. Näin ollen luvallinen vetäminen vetovarusteissa voi hyvinkin helpottaa myös arkilenkkeilyä.

Koirahiihto lajina

Koirahiihto eli hiihtäminen koiran kanssa tarjoaa vauhdin hurmaa ja hyvää kuntoharjoittelua sekä koiralle että hiihtäjälle. Koirahiihdossa koira juoksee edellä ja on yhdistettynä hiihtäjään valjaiden ja joustavan vetonarun sekä vetovyön välityksellä. Lajia voi harrastaa rotuun katsomatta ja aloittaminen on kohtuullisen helppoa. Lajin kasvaessa myös harrastuspaikkojen määrä lisääntyy, ja koiran kanssa ladulle pääseekin jo ympäri Suomen.

Ennen ladulle menemistä koiran olisi hyvä osata peruskäskyistä vähintäänkin pysähtyminen sekä hiihtäjän omata riittävät hiihtotaidot. Hiihtosuksilla ohjaajan kontrolli koiraan on pitkälti sanallisen kommunikaation varassa. Vetoharrastuksen aloittaminen onkin usein helpompaa koirajuoksulla, sillä juoksija pystyy fyysisesti kontrolloimaan koiraa paljon helpommin kuin hiihtäjä. Koirajuoksun aloittamisesta voit lukea tästä.

Koirahiihtoharrastuksessa voi edetä halutessaan myös kilpailuihin asti.

Varusteet koirahiihtoon

Vetovaljaat

Koirahiihdossa, kuten muissakin valjakkourheilulajeissa, tärkein varuste on koiralle hyvin istuvat ja ergonomiset vetovaljaat. Valjaat eivät saa hiertää tai puristaa mistään eikä rajoittaa koiran raajojen liikkeitä. Hyvin istuva vetovaljas ohjaa vedon koiran rintaan eikä vedon paine tule koiran kurkulle. Lue lisää oikeanlaisten valjaiden löytämisestä sovitusoppaastamme. Voit myös kysyä meiltä sopivien valjaiden ja varusteiden valinnasta. HUOM: älä koskaan vedätä koiraa kaulapannalla edes kokeilun vuoksi!

Vetonaru

Joustava vetoliina vaimentaa tehokkaasti nykäykset ja on hyvin olennainen varuste sekä koiran että hiihtäjän turvallisuudelle. Koirahiihdossa vetonarun tulee kilpailusäännösten mukaisesti olla täyteen mittaan venytettynä vähintään 2 m ja enintään 3 m. Jotta hiihtäjällä on tarpeeksi aikaa reagoida koiran liikkeisiin, on pidempi hihna (mutta maksimissaan 3-metrinen) yleensä käytännöllisempi. Joustoliinan hiihtäjän puoleisessa päässä ei tule olla minkäänlaista metalliosaa (lukkoa, rengasta yms.), sillä ne saattavat vahingoittaa koiraa, mikäli vetonaru jostain syystä irtoaa/irrotetaan kesken vedon.

Vetovyö

Hiihtäjän lantiolla (huom. EI vyötäröllä) on vetovyö, jonka leveys on mielellään vähintään 7 cm (kilpailusääntö ja turvallisuustekijä). Vedon tulee kohdistua hiihtäjän lantioon, ja jotta vyö ei pääsisi nousemaan liian ylös vyötärölle, on siinä oltava jalkaremmit. Matalalta tuleva veto ei horjuta hiihtäjää niin helposti ja myös ehkäisee selän rasitusta. Hiihtokilpailuissa vetovyössä on oltava vetonarun kiinnitystä varten joko avokoukku tai paniikkilukko, jotta vetonarun saa tarvittaessa nopeasti irrotettua.

varusteet koirahiihtoon traildogilta

Hiihtovälineet

Varsinaisessa koirahiihdossa hiihdetään luisteluhiihtoa. Usein koiran kanssa hiihtäminen on niin vauhdikasta, että luisteluhiihto on luonnollinen valinta. Perinteisen hiihtotyylin suksilla pääsee alkuun koirahiihdon kokeilussa, mutta vauhdin kasvaessa ja varsinaiseen vetokoirahiihtoon maastoladuilla tarvitset kuitenkin luisteluhiihtovälineet. Mikään ei toki estä hiihtämästä perinteisellä tavalla, mikäli koira ei koon tai luonteensa vuoksi ole kova vetämään tai haluatte muuten vain nautiskella ulkoilusta.

Koira

Koirahiihtoa voi harrastaa lähestulkoon minkälaisen ja minkäkokoisen koiran kanssa tahansa. Tärkeintä on, että koira on terve ja haluaa vetää tai ainakin liikkua ladulla hiihtäjän kanssa. Harrastusmielessä useimmat koirat oppivat vetämään ja nauttivat siitä. Kilpailuissa menestyvät parhaiten nopeat ja voimakkaat isohkot koirat, sillä koirahiihdossa koiran nopeus ja voimakestävyys korostuvat. Suosittuja rotuja ovat esimerkiksi saksanseisoja, dobermanni, suursnautseri, huskyt sekä erilaiset lintukoirasekoitukset.

Vetoharjoittelun aloittamiseksi koiran tulee olla kasvuiän jo ohittanut ja terve. Koiran tulee olla peruskoulutettu ja tulla toimeen muiden koirien kanssa sen verran, että ohitustilanteet ovat kaikille turvallisia.

Koirahiihdon aloittaminen

Kuten kaikissa muissakin vetolajeissa, aloita lyhyillä matkoilla. Vedon alkeisharjoitukset voivat olla 50-100 metrin matkalla koiran juostessa palkan luokse. Näin koira oppii nauttimaan vetämisestä ja tottuu vedon rasitukseen. Kun koira on oppinut, että vetovaljaissa on sallittua ja toivottavaa vetää, voi vetomatkoja alkaa pidentämään asteittain. Jos koirasi ei ole aiemmin vetänyt vetovaljailla, helpointa on aloittaa vetoharjoitukset hiihdon sijaan ensin hölkkäämällä koiran perässä. 

Vaikka koirasi osaisi jo vetää, on hiihtäjä erilainen vedettävä ja koiran on totuttava myös suksiin ja sauvoihin sekä esim. ääneen, joka syntyy jarrutettaessa. Vetää jo osaavan, mutta koirahiihtoa aloittelevan, harjoitusmatka voi olla aluksi esimerkiksi kilometrin. Tarkkaile koiraasi ja päätä vetotreeni viimeistään silloin, kun koira osoittaa ensimmäisiä väsymisen merkkejä. Kun koira ei pääse väsymään liikaa, mielekkyys vetämiseen säilyy. Vaikka juokseminen on monelle koiralle palkitsevaa puuhaa jo itsessään, muista myös kehua ja palkita koiraasi “maalissa”.

Koira oppii myös matkimalla muita, joten ensimmäisillä hiihtokerroilla voi auttaa, jos pääsee seuraamaan kokeneempaa koirahiihtäjää (taikka koiratontakin hiihtäjää). Usein koira innostuukin seuraamaan toista koiraa ja veto ja reitin seuraaminen tulee kuin itsestään. Edellä menevään koirakkoon on kuitenkin pidettävä riittävä turvaväli, ja ohituksia on suotavaa treenata omana harjoituksenaan. Niin sanotun "jäniksen" käyttämisessä kannattaa olla myös säästeliäs. Jos haluat, että koirasi oppii myös itsenäiseksi vetäjäksi, kannattaa vetotreenejä tehdä myös ilman edellä juoksevaa houkutinta. Palkkana vedon päätteeksi voi olla esimerkiksi herkkuja tai leikkiä.

Koirahiihtoa varten hiihtäjän tulisi hallita kohtuullinen (luistelu)hiihtotekniikka ja erityisesti jarruttaminen sekä kaarretekniikka. Vaadittaviin taitoihin vaikuttaa tietysti myös maasto: tasaisella, esimerkiksi jääladulla, aloittaminen on helppoa mäkien ja mutkien puuttuessa. Maastoladuilla hiihtotekniikan hallitseminen luonnollisesti korostuu.

Koirahiihtotekniikka

  • Koirahiihdossa tarkoituksena on, että hiihtäjä häiritsee koiran juoksua mahdollisimman vähän. Eli toisin sanoen hiihtää mahdollisimman samaan tahtiin koiran juoksuvauhdin kanssa: ylämäissä itse hiihtäen ja alamäissä jarrutellen niin, että vetoliina pysyy kireällä. Auratessa voi vetoliinasta napata myös kädellä kiinni, jottei se pääse löystymään suksien tai koiran jalkojen alle. 

  • Pysy alamäissä aina koiran takana auraten. Älä laske perinteisen latu-uraa, jossa jarruttaminen on mahdotonta. 

  • Eri luisteluhiihtotekniikoiden hallinta helpottaa luonnollisesti myös koiran kanssa hiihtämistä.

  • Koiran taidot: Koiran tulee vähintäänkin osata pysähtyä käskystä. Myös suuntakomennot sekä vihje vauhdin hidastamiseen tai kasvattamiseen ovat hyödyllisiä. Käskystä ladun reunaan siirtyminen helpottaa ohituksia.

Etiketti koiraladulle

  • Varaudu aina yllättäviin tilanteisiin. Koirahiihto on vauhdikas laji, jossa huippuvauhdit ovat jopa 30-40 km/h luokkaa. Pidä turvavälit äläkä jää seisoskelemaan mutkiin tai alamäkiin. Pysähtyessä pidä koira lähelläsi ladun reunassa tai jalkojesi välissä.

  • Koirahiihtoladulla koirien tulee olla aina kytkettynä.

  • Kävely laduilla/latupohjilla ei ole koskaan suotavaa. Koiralatu ei siis tarkoita latua, jolla koiria voisi ulkoiluttaa kävellen tai vapaana. Kävelemällä koirahiihtoon sallituilla laduilla vaarannat sekä koirahiihtoa harrastavien että oman koirasi turvallisuuden. Ohitustilanteet tulevat nopeasti ja epätasaisuudet latupohjassa lisäävät aina loukkaantumisriskejä.

  • Jos edelläsi on koirakko, ilmoita ohitusaikeesi ajoissa ja kuuluvasti. Kerro, kummalta puolelta tulet ohi (yleensä vasemmalta). Anna ohitettavalle aikaa ottaa oma koiransa halutessaan lähemmäs tai kokonaan ladun sivuun. 

  • Jos olet ohitettavana, siirry ladun laitaan (yleensä oikean reunaan), hidasta vauhtiasi ja tarvittaessa pysähdy, jotta koirasi on varmasti hallinnassasi.

  • Koirille sallituilla ladulla on usein myös koirattomia hiihtäjiä. Ilmoita myös heille ohitusaikeesi ajoissa ja ohita riittävän kaukaa ja turvallisella vauhdilla. Kiitä!

  • Pyri pitämään koirasi pois perinteisen hiihtotyylin latu-uralta. Ura rikkoontuu ja epätasaisella alustalla kovissa vauhdeissa koiran nyrjähdysvammojen riski kasvaa.

  • Anna koirasi tehdä tarpeensa jo ennen hiihtolenkkiä ja korjaa ehdottomasti mahdolliset jätökset aina pois ladulta!

  • Älä missään nimessä tuo aggressiivista tai arvaamattomasti käyttäytyvää koiraa ladulle.

Missä koiran kanssa saa hiihtää?

Yleisillä kunnossapidetyillä laduilla koiran kanssa hiihtäminen on pääsääntöisesti kiellettyä. Koirahiihtoon onkin yleensä osoitettu erillinen koirahiihtolatu tai yleiselle ladulle on annettu erillinen koirahiihtovuoro esimerkiksi tiettyinä iltoina viikossa. Selvitä sallitut latuosuudet/ajat etukäteen.

Luonnonjäällä koiran kanssa saa liikkua vapaasti, joten siellä koirahiihto on sallittua. Huomaathan, että kokemattomat koirat eivät välttämättä osaa vetää (ainakaan suoraan), jos laajalla lumikentällä ei ole valmista uraa seurattavaksi. Kokeneemmilta koirilta tämäkin toki onnistuu.

Jos suunnittelet lähteväsi reissuun hiihtämään koiran kanssa, kannattaa kohteeseen olla ajoissa yhteydessä ja tiedustella koirahiihtomahdollisuuksista. Koirahiihtomahdollisuuksien kasvattamiseen voi jokainen harrastaja vaikuttaa. Tarjontaa ei synny ilman kysyntää! Olkaa aktiivisesti yhteydessä kuntiin ja hiihtokeskuksiin ja kertokaa toiveenne.

Olemassa olevia koiralatuja voit etsiä erilaisista sähköisistä latutietopalveluista hakusanoilla koirahiihto tai koiralatu. Eri kunnat käyttävät eri järjestelmiä. 

Koirahiihtoon sallittuja latuja ja latuvuoroja löydät myös Traildogin kokoamasta koiralatukartasta:

koiralatukartta

    Koirahiihtokilpailut

    Koirahiihdossa kilpailumatkat vaihtelevat 5-20 kilometrin välillä. Hiihtotekniikkana käytetään luisteluhiihtoa ja tavoitteellisten kilpailijoiden koirat ovat yleensä rodultaan kookkaammasta päästä, esimerkiksi saksanseisojia, seisojaristeytyksiä ja dobermanneja eli koiria joilla on paljon nopeutta sekä voimaa auttaa hiihtäjää. Kisaamaan voi toki lähteä myös pienempienkin koirien kanssa.

    Valjakkohiihdossa on kolme eri kilpailumuotoa: 

    • koirahiihto yhdellä tai kahdella koiralla (niin sanottu naruluokka)
    • pulkkahiihto, jolloin hiihtäjän ja koiran välissä on ahkio
    • yhdistetty, jossa hiihdetään vuorotellen sekä ahkion kanssa että ilman.

    Valjakkohiihtokilpailuita Suomessa järjestää kaksi eri kattojärjestöä: Suomen Valjakkourheilijoiden liitto VUL sekä Suomen Palveluskoiraliitto SPKL. Viimeiseksi mainitun liiton kilpailuihin on osallistumisoikeus vain puhdasrotuisilla rekisteröidyillä koirilla. VUL:n kilpailuihin voi osallistua myös sekarotuisten kanssa. Useissa kilpailuissa on virallisten luokkien / kokeiden lisäksi myös harrastesarja. Kokoamamme valjakkourheilukilpailuiden kalenterin löydät täältä.

    Usein kysyttyä: Vetääkö koira aina hihnassa, jos sen kanssa harrastetaan vetolajeja?

    Eräs vetolajien aloittamista harkitsevia mietityttävä asia on se, että alkaako koira vetää myös arkilenkeillä hihnassa. Käytännössä koirat oppivat nopeasti erottamaan eri varusteista sen, milloin saa vetää kunnolla ja milloin ei. Vetovaljaat ovat koiralle erituntuiset päällä kuin normaalit arkiulkoiluvarusteet, joten erottelu on niille helppoa. Loogista koiralle siis onkin, että vetolenkeillä käytössä on eri valjaat kuin ne, joilla on opeteltu kulkemaan arjessa kauniisti vetämättä.

    Koira, jolla harrastetaan vetolajeja, ei siis tarkoita automaattisesti aina hihnassa vetävää koiraa. Vetolajien harrastaminen on myös oiva tapa kanavoida aktiivisen koiran energiaa liikuntaan. Näin ollen luvallinen vetäminen vetovarusteissa voi hyvinkin helpottaa myös arkilenkkeilyä.

    Vetovyön valinta

    Vetovyö on ihmisen lantiolle tuleva vyö, jossa on kiinnitys koiran taluttimelle / joustavalle vetonarulle ja joka on tehty sekä kestämään vetoa että jakamaan vedon paine tasaisesti ihmisen lantion alueelle. Vetovyötä käytetään valjakkourheilulajeissa (koirajuoksu ja koirahiihto) mutta se sopii mainiosti myös koiran kanssa retkeilyyn, vaeltamiseen ja arkilenkkeilyyn. 

    Kaikki vetovyöt käyvät eri lajien harrastamiseen, mutta eri vöissä on myös erilaisia ominaisuuksia, joiden käytännöllisyys korostuu eri aktiviteeteissa tai eri käyttäjillä. Vetovyön valinnassa kannattaa siis ottaa huomioon aktiviteetit, joita vyöllä on tarkoitus pääasiallisesti harrastaa. Osassa vetovöistä liina kiinnittyy ja veto kohdistuu ihmisen lantioluiden tasolle ja osassa vielä alemmas pakaroiden tasolle. Toisissa vöissä liinan kiinnityspiste on kiinteä ja toisissa lukko ja liina pääsevät liukumaan puolelta toiselle koiran liikkeiden mukaan.

    Idea kaikissa vöissä on kuitenkin sama: vetovyön tulisi asettua ihmisen lantioluiden tietämille (ei ylhäälle vyötärölle) ja takaosan olla tarpeeksi leveä, jotta paine jakautuu tasaisesti. 

    Oikeaan kohtaan lantioluiden tietämille säädetty vetovyö ohjaa vedon käyttäjän lantioon, ei nykäyksille herkkään selkään. 

    Miksi vetovöissä on jalkalenkit?

    Erityisesti vähänkään voimakkaampien koirien kanssa jalkalenkkien merkitys korostuu: lenkit estävät vyön hilautumisen ylös vyötärölle kesken liikunnan. Korkealla vyötäröllä/selässä oleva vyö yhdistettynä nykäisyihin ja vetoon johtaa herkästi selkävammoihin. Osassa vetovöistä jalkalenkit ovat irrotettavissa. Ilman jalkalenkkejä olevat vyöt soveltuvat ei-vetävän koiran tai aivan pienten koirien kanssa ulkoiluun ja lenkkeilyyn.

    Joitakin vetovyön valitsijoita huolettaa se, hiertävätkö jalkalenkit tai tuntuvatko ne inhottavilta. Jalkalenkkien olemassa oloon kuitenkin tottuu nopeasti ja jos vyö on käyttäjälleen sopivan mallinen ja oikein säädetty, ei jalkalenkkien pitäisi päästä hiertämäänkään.

    Mihin koiran hihna kiinni vaelluksilla? Soveltuuko jokin vetovyö yhteen rinkan kanssa?

    Vaelluksilla koirat on useimmiten pidettävä kytkettyinä. Monet haluavat kuitenkin vaeltaessa pitää kädet vapaana, jolloin taluttimen kiinnittäminen lantiolle on kätevä vaihtoehto. Kannattaa kuitenkin muistaa, että rinkkojen lantiovöitä ja niiden solkia ei yleensä ole suunniteltu kestämään eteenpäin suuntautuvaa vetoa. Mikäli ei halua ottaa riskejä rinkan rikkoutumisen kanssa, on erillinen vetovyö hyvä vaihtoehto.

    Usein perinteiset vetovyöt voivat jäädä ikävästi rinkan lantiovyön kanssa samaan kohtaan. Monet retkeilijät päätyvätkin alunperin koirajuoksuun suunniteltuihin vyömalleihin, joissa hihnan kiinnitys on perinteisiä vetovöitä alempana pakaroiden korkeudella ja hihnan kiinnitys on vapaasti sivulta sivulle liukuva. Näin vyö ei lähde kääntyilemään ihmisen päällä, vaikka koira vetäisikin sivulle.

    Kuvassa Non-stop dogwear CaniX Belt.

    Tällaisia rinkan kanssa hyvin samaan aikaan käytettäväksi soveltuvia vyömalleja ovat:

    Jos retkeilet ilman rinkkaa ja kaipaat yksinkertaista perinteisempää vetovyömallia, katso alempaa koirahiihtoon suosittelemamme vyömallit. 

    Paras vetovyö canicrossiin eli koirajuoksuun?

    Canicrossissa vetovyössä on hyvin olennaista olla jalkalenkit, jotka pitävät vyön tarpeeksi alhaalla lanteilla. Käytännössä kaikilla jalkalenkillisillä vetovyömalleilla voi canicrossata, mutta monet juoksijat (ja erityisesti voimakkaiden koirien kanssa muutoinkin liikkuvat) pitävät vetovöistä, joissa veto tulee alempaa pakaroiden korkeudelta. Normaalia alempana oleva vetonarun kiinnityspiste keventää juoksua verrattuna perinteiseen lantioluiden korkeudella olevaan kiinnityspisteeseen. Matalamman vetopisteen vöissä voimakaskaan veto ei pääse herkästi notkistamaan ala-/keskiselkää. Liikkuvan vetonarun kiinnityksen ansiosta vyö ei kierry juoksijan päällä käännöksissä tai vaikka koira vetäisi sivuun. 

    Erityisesti koirajuoksuun soveltuvia matalan vetopisteen vetovyömalleja ovat esimerkiksi:

    Non-stop dogwear Canix Belt takaa

    I-Dog Canyon juoksuvyö: liikkuvan vetoliinan kiinnityspisteen ansiosta vyö ei kierry päällä koiran siirtyessä sivuun

    Etsinnässä koirahiihtoon ja moneen menoon soveltuva vetovyö?

    Myös edellä mainituilla juoksuun suunnitelluilla matalan vetopisteen vöillä voi kaikilla myös hiihtää. Mikäli kuitenkin hiihdät aktiivisemmin luisteluhiihtoa, voi lantioluita alempana oleva vetopiste alkaa häiritä, sillä se väistämättä rajoittaa jossain määrin sivuttaispotkuliikettä. Jos vyön pääasiallinen käyttötarkoitus on hiihto, suosittelemme tutustumaan erityisesti näihin malleihin:

    • Non-stop dogwear Loype Belt (Paniikkilukollinen takataskullinen malli, johon saa erinomaisesti yhdistettyä myös fleksitaluttimen retkeilykäyttöä varten. Kilpailijoiden suosima malli.)
    • Non-stop dogwear Trekking Belt (Avokoukullinen perinteinen malli, monta kokovaihtoehtoa.)
    • Non-stop dogwear Ferd Belt (Soveltuu myös ahkion vetämiseen. Helppo kiinnittää myös useampi hihna tai fleksi. Monta kokovaihtoehtoa.)

    Mielessä koirahiihdossa kilpaileminen?

    Koirahiihtokilpailuissa vetovyössä tulee sääntöjen mukaan olla avokoukku tai paniikkilukko. Moniin vetovöihin voi sopivan lukon vaihtaa helposti myös jälkikäteen. Valmiiksi hiihtoon kisahyväksytyillä lukoilla olevia vetovöitä ovat:

    Non-stop Loype Belt soveltuu mainiosti niin koirahiihdossa kilpailemiseen kuin leppoisampaankin menoon.

    Vetovyö yhdessä fleksitaluttimen kanssa?

    Osa retkeilijöistä ja koiran kanssa hiihtelevistä kaipaa joustoliinan sijaan kelataluttimen tuomaa liikkumavapautta. Fleksitaluttimen saa näppärästi kiinnitettyä kahvastaan näihin vetovyömalleihin:

    Näistä vöistä lukon saa helposti irroitettua ja fleksin roikkumaan kahvastaan vyön etuosaan niin, että fleksin kahva pääsee vapaasti kääntyilemään koiran liikkeiden mukaan. Fleksin saa kiinnitettyä ja kiristettyä etuosaan sen verran korkealle, ettei se jää heilumaan ikävästi kävelijän/hiihtäjän jalkoihin. Vetovyö + fleksi -yhdistelmään suosittelemme erittäin lämpimästi lisäämään nykäyksiä vaimentavan joustopalan koiran valjaiden ja fleksin väliin. Joustoksi soveltuu esim. WAW Basic tai WAW Sport.

    Vetovyön koon valinta

    Kaikki valikoimamme vetovyöt ovat hyvin säädettävissä ja ne sopivat hyvinkin erikokoisille käyttäjille. Esimerkiksi 90-kiloinen mies ja 60-kiloinen nainen voivat useinkin käyttää samaa vyötä - omaan kokoon säädettynä. Lisäksi osassa vöistä on eri kokovaihtoehtoja. Tuotesivuilta löydät tarkemmat mitat ja mittausohjeet. Koon valinnassa kannattaa ottaa huomioon myös se, mikäli aiot käyttää vyötä myös talvella paksumpien vaatteiden kanssa. Rajatapauksissa kannattaa useimmiten valita suurempi koko, sillä säätövarat pienempään suuntaan ovat yleensä oikein riittävät. 

    Mikäli tiedät tarvitsevasi reilun koon, kannattaa tutustua näihin vyömalleihin:

    Olisipa kätevää, jos vetovyössä olisi tilaa myös varusteille

    Jos kaipaat vetovyöhön säilytystilaa, kannattaa tutustua I-Dog Confort Trek -vetovyöhön, joka on suunniteltu erityisesti retkeilyyn ja arkiulkoiluun.

    Non-Stopin Trekking Belt ja Ferd Belt -vetovöihin saa liitettyä lisäosana Non-Stop dogwear Belt Bag -vyölaukun. Sinne mahtuu erinomaisesti vaikkapa puhelin, kamera, taukotakki ja juomapullo.

    Vetovyö ja koira, joka ei vedä? Koirasi kulkee nätisti vieressä ja haluaisit vain saada hihnan pois käsistä?

    Silloin kun koirasi ei juurikaan vedä, mutta haluaisit vain saada molemmat kädet vapaaksi muihin hommiin, fiksu valinta on joustava talutin, jonka saa kiinnitettyä lantion ympärille. Tällaisia hihnoja ovat esimerkiksi Ruffwear Roamer Bungee Leash ja Non-Stop dogwear Touring Bungee Adjustabe.

    Tällainen hihna on näppärä normaaleilla kävely- tai juoksulenkeillä mutta myös koiran kanssa pyöräillessä. Tällöin voit pitää molemmat kädet turvallisesti ohjaustangossa. Varsinaiseen koirapyöräilyyn (bikejoring), jossa koira vetää pyöräilijää, on olemassa omat varusteensa. Niistä voit lukea lisää koirapyöräilyn lajisivultamme.

    Autamme mielellämme löytämään juuri sinun ja koirasi käyttöön sopivat varusteet. Olethan yhteydessä, jos kaipaat apua valinnassa!

    KOIRAPYÖRÄILY & POTKUTTELU

    Tutustu aiheeseen

    Koirapyöräily lajina

    Koiran kanssa pyöräillessä sekä koira että omistaja pääsevät nauttimaan vauhdin hurmasta. Tältä sivulta löydät tietoa sekä koirapyöräilyksi kutsutusta valjakkourheilulajista että pyöräilystä koiran kanssa niin, että koira lenkkeilee pyöräilijän mukana.

    Oikeilla varusteilla, pienellä harjoittelulla ja olosuhteiden huomioimisella pyöräily on mainio harrastus koiran kanssa. Se toimii myös arkea helpottavana taitona, jos olet esimerkiksi autoton tai pidät pyörällä liikkumisesta muuten vain. Yhä useampi haluaa myös ottaa koiran mukaan maastopyöräily- tai pyöräretkeilyharrastukseensa taikka alkaa harjoitella vauhdikasta bikejoringia eli koirapyöräilyä. Monet koirat pitävät vauhdikkaasta menosta!

    • Koirapyöräily / bikejoring

    Koirapyöräily on valjakkourheilun laji, jossa koira juoksee pyörän edellä sitä vetäen. Vetovaljailla varustettu koira on kiinni pyörässä joustavalla vetonarulla ja usein pyörässä on kiinnitettynä eteenpäin oleva vetoadapteri eli “antenni”, joka pitää vetonarun ylhäällä poissa eturenkaasta. Koirapyöräily on vauhdikas laji, joka vaatii erityisesti koiralta nopeutta ja kuntoa. Lajin huippujen nopeudet ovat parhaimmillaan yli 40 km/tunnissa ja koirapyöräilyssä voi kilpailla MM-tasolla asti.

    • Pyöräily koiran kanssa

    Termillä koirapyöräily viitataan siis vetourheilulajiin, mutta pyöräillä voi koiran kanssa toki myös rennommin. Tällöin koira yleensä juoksee pyörän vierellä, mutta tilanteesta riippuen koiran voi myös opettaa juoksemaan edellä tai takana.

    • Kickbiking / potkupyöräily / scootering / potkulautailu

    Pyöräilyä läheltä liippaava laji, jossa kulkupelinä on isorenkainen potkupyörä/potkulauta. Jotkut, varsinkin vähemmän pyöräilyä harrastaneet, kokevat potkuttelun pyöräilyä helpommaksi lajiksi koiran kanssa. Tutustu potkulautoihin tästä >

    Miksi pyöräillä koiran kanssa?

    Suurimmalle osalle koirista luonnollisin liikkumistapa olisi ravi, ei käynti. Näin ollen ihmisen kävely- tai jopa juoksuvauhti on koiralle epäluonnollisen hidas etenemistapa. Pyörällä ihminen pystyy tarjoamaan koiralle reipasvauhtisempaa liikuntaa. Se sopii liikunnantarpeen tyydyttämiseen silloinkin, kun koiraa ei voi liikuttaa vapaana esimerkiksi riistaviettisyyden tai arvaamattomuuden vuoksi. Pyöräily sopii siis myös esimerkiksi metsästyskoirien pohjakunnon ylläpitäjäksi metsästyskauden ulkopuolella.

    Sopiiko pyöräily kaikille koirille?

    Pyöräily on mainio harrastusmuoto terveille ja terverakenteisille täysikasvuisille koirille. Vielä kasvavassa iässä olevan nuoren koiran kanssa kannattaa harjoitella pyöräilyyn tarvittavia perustaitoja ja pyörän lähellä olemista ja kulkemista mutta varsinaisen pyörälenkkeilyn ja varsinkin vetoharrastuksen aloittamisen kanssa tulee odotella siihen asti, että koira on täysikasvuinen.

    Vastaavasti jo ikääntyneen koiran kanssa pyöräilyn pituus ja vauhti tulee luonnollisesti suhteuttaa koiran kuntoon ja terveydentilaan.

    Vauhti koiran mukaan

    Pyöräillessä koiran kanssa pyöräilijän pitää aina säätää oma vauhtinsa koiran vauhdille sopivaksi. Useimmiten tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että pyöräilijän polkemistahti on hyvin verkkainen ja jarruja saa käyttää usein, ylämäkiä lukuunottamatta.

    Pyörälenkkeillessä kannattaa mieluusti pyrkiä siihen, että koira etenisi suurimmaksi osaksi ravaten. Toki myös laukkaspurtteja voi ottaa ja monet koirat niistä nauttivat, mutta laukkaaminen on koiran keholle ja nivelille ravia rasittavampi askellaji. Ravi kuormittaa koiran kroppaa ja lihaksia tasaisemmin, joten siksi pääpainon on hyvä olla siinä.

    Kilpailulajinakin tunnetussa koirapyöräilyssä tavoitteena on mahdollisimmat nopea suoritusaika, joten vetokoirat etenevät yleensä laukalla ja pyöräilijän tarkoituksena on hidastaa koiraa mahdollisimman vähän - mutta vetourheilukoirienkin harjoitteluun kuuluu enimmäkseen ravaamista ja vapaana liikkumista.

    varusteet koirapyöräilyyn traildog

    Missä koiran kanssa voi pyöräillä?

    Valitse koirallesi sopivat rauhalliset pyöräilyreitit ja -ajankohdat: erityisesti harrastuksen alussa kun ohittaminen on vielä harjoittelun alla.

    Koiran kanssa pyöräilevän kannattaa suunnitella reittinsä niin, että koiralla olisi pehmeä ja mukava juoksualusta. Vältä asvalttia ja isoa terävää soraa ja suuntaa lenkit hiekkateille, ulkoilureiteille ja poluille. Jos et voi välttää siirtymiä kovemmalla alustalla, koita silloinkin hyödyntää pehmeämpiä pientareita.

    Koiralle hyvää juoksualustaa ovat myös pehmeät, ei kovin kivikkoiset, polut. Suhteuta maasto kuitenkin aina myös omiin ajotaitoihisi. Opettele ensin polkuajoa itseksesi ja lisää vasta myöhemmin yhtälöön koira. Esimerkiksi maastopyöräilyn alkeiskurssit toimivat hyvänä alkuna tekniikkaharjoittelulle.

    Vinkkejä koiran kanssa pyöräilevälle

    • Aloittaminen:
      • Totuta koiraa ensin pelkkään pyörän lähellä olemiseen, kävelemiseen ja pyörästä lähteviin erilaisiin ääniin.
      • Hanki sopivat varusteet. Tietoa erilaisista varusteratkaisuista löydät alempaa tältä sivulta.
    • Ole valppaana ja ennakoi: ”toinen silmä havainnoi aina ympäristöä, toinen koiraa”.
    • Anna koiralle mahdollisuuksia tarpeiden tekoon ennen pyöräilyä sekä luvan kanssa myös lenkin aikana. Tämä on osa ennakointia. Valtaosa äkkipysähdystilanteista liittyy siihen, että koira pysähtyy tarpeilleen. Riittävän usein tapahtuvat luvalliset pysähdykset vähentävät äkkitilanteita.
    • Ilmoita ajoissa ohituksista muille kulkijoille. Varsinkin koirallisille ohitettaville on hyvä aina huikata, että ohi on tulossa pyörän lisäksi myös toinen koira, ja antaa heille aikaa siirtyä sivummalle. Kiltistikin ohi juokseva koira voi saada ohitettavat koirat provosoitumaan.
    • Jos koirasi tulee vierelläsi, pyri ohittamaan niin, että pyörä on koirasi ja ohitettavien välissä. 
    • Kerro aina koirallesi, mitä on tapahtumassa (käännökset, pysähdykset jne.) Koira oppii kuuntelemaan ja ajosta tulee harjoittelun myötä yhä sujuvampaa.
    • Ota suunta- ja vauhdinmuutoskäskyt käyttöön myös arjen kävely- ja juoksulenkeille: niin ne vahvistuvat huomaamatta.
    • Valitse reitit, joilla koiralle tulee mahdollisimman vähän kulkua asfaltilla tai muilla hyvin kovilla ja karheilla alustoilla.
    • Älä pyöräilytä koiraa kun sää on liian lämmin tai ilmankosteus suuri.
    • Pidä huoli koiran nesteytyksestä.
    • Aloita ja päätä lenkki rauhallisempaan vauhtiin ja kävelyyn, jotta lihakset ehtivät lämmetä ja jäähtyä.
    • Vaihtele lenkkivauhtia ja maastoja.
    • Muista maltti lenkkien pituudessa erityisesti harrastuksen ja pyöräilykauden alussa. 
    • Tarkkaile aina koiran jaksamista. Lenkki on parempi päättää ennen kuin koira ehtii väsähtää. Näin sinulla on innokas pyöräilykaveri myös tulevaisuudessa.
    • Käytä aina kypärää!

    Oikeat varustevalinnat vähentävät vaaratilanteiden riskiä

    Talutin pyöräilijän kädessä tai ohjaustangon kahvassa on valitettavan usein nähty tapa, jolla maksimoidaan riskit koiran kanssa pyöräillessä. Tällaisen ratkaisun käyttäjä löytää itsensä enemmin tai myöhemmin tien pinnasta. On turha kuvitella, että ihmisen reagointinopeus riittäisi äkkitilanteissa irroittamaan hihnan tarvittavassa sekunnin sadasosassa. Lisäksi irtipäässyt koira voi karata, loukkaantua ja aiheuttaa vaaratilanteita muille kulkijoille.

    Vaikka koiran kiinnittäminen ns. kiinteällä ratkaisulla pyörään tai pyöräilijään voikin kuulostaa ensi alkuun hurjalta, on se todellisuudessa kaikista turvallisin tapa pyöräillä koiran kanssa. Pyörän hallinnan ja turvallisuuden kannalta tärkeää on, että pyöräilijä voi pitää molemmilla käsillä tukevan otteen ohjaustangosta ja keskittyä rauhassa ajamiseen ja ympäristön havainnointiin. 

    Koiran kanssa pyöräilevän tärkein turva onkin aina ennakointi. Sen lisäksi on olemassa kuitenkin koiran kanssa pyöräilemiseen sopivia varusteita, jotka vähentävät vaaratilanteiden riskiä. Tällaisia ovat esim. pyöräilijän lantion ympärille tulevat joustotaluttimet, pyörään asennettavat ns. koiranjuoksutustelineet (eli sivulle osoittavat ”springerit”) tai vetoadapterit (eli eteenpäin osoittavat taipuisat ”antennit”).

    Varusteiden valintaan vaikuttaa se, onko koiran tarkoitus juosta pyörän edellä, sivulla vai kenties jopa takana. Yleisin tapa pyöräillä koiran kanssa on se, että koira juoksee pyörän rinnalla. Bikejoringissa eli koirapyöräilyssä koira on aina pyörän edellä.

    Kun koira kiinnitetään pyörään tai pyöräilijään, on ergonomian takia ehdottoman tärkeää, että välissä on joustava liina tai joustopala. Jouston tehtävä on vaimentaa sekä koiraan että pyöräilijään kohdistuvia nykäyksiä. Koiralla tulisi olla hyvin istuvat valjaat, jotka eivät kurista tai rajoita jalkojen liikkeitä. Lue lisää erilaista valjaista ja niiden istuvuudesta täältä >

    Erilaisia tapoja koiran kanssa pyöräilyyn

    Pyöräileminen koira pyörän vierellä

    + helppo tapa aloittaa pyöräilyharrastus koiran kanssa
    + koira on lähellä ja hallittavissa myös fyysisesti
    + valjaiksi riittää hyvin istuvat ns. arkivaljaat (mielellään Y-malliset)

    - koiran juoksemisesta voi tulla vinoa varsinkin jos koira varoo pyörää tai juoksutuspuoli on aina sama
    - ”leveä kuljetus” ei mahdu hyvin kapeille poluille            

    Varusteet sivulla juoksuttamiseen 

    • Lantiotalutin
      Yksinkertaisimmassa kiinnitysratkaisussa koira on kiinni pyöräilijän lantion ympärillä olevassa joustavassa taluttimessa. Taluttimen on tärkeää olla pyöräilijän lantioluiden tietämillä eikä ylhäällä vyötäröllä, jotta mahdolliset nykäykset eivät kohdistu selkään. Hihnan on hyvä olla sen verran lyhyt, ettei koira pääse kiertämään pyörän etupuolelle eikä hihna sotkeudu polkimiin. Sotkeutumista vähentää myös se, että hihna lähtee lantiolta suoraan sivulle eikä suoraan eteenpäin kuten esim. koirajuoksussa käytetyissä vetovöissä.

      Lantiolla olevan taluttimen parhaita puolia on se, että koiran kanssa on helppo ns. jalkautua pois pyörän päältä. Se on myös monikäyttöinen eikä vaadi asennuksia. Suosittu lantiotalutin pyöräilyyn on Ruffwear Roamer Bungee Leashin lyhyempi versio. Säädettävän, nopean kiinnityksen lisäksi siinä on nykäyksiä vaimentava jousto sekä kahva, josta koiran saa tarvittaessa pidettyä myös aivan lähellä esim. ohituksissa. Hihna on myös helppo ja nopea kietaista kokonaan pyöräilijän lantion ympärille silloin, kun koira ei ole siihen kytkettynä.

    • Koiranjuoksutusteline (tutummin springeri)
      Springeriksi kutsutaan pyörän satulaputken ympärille asennettavaa ns. sivujuoksutustelinettä. Tämä on perinteinen malli, jossa itse telineen jousi vaimentaa nykäyksiä. Sivujuoksutusteline sopii hyvin esim. vilkkaammin liikennöidyillä teillä koiran kanssa pyöräileville, sillä koira pysyy vierellä hyvin lähellä pyörää. Se vie kuitenkin tilaa sivuttaissuunnassa, joten ei sovellu kapeille poluille.

    • Edestä sivulle käännettävissä oleva vetoadapteri
      Jotkut vetoadaptereista voidaan asentaa tai kääntää myös pyörän sivulle. Tällainen vetoadapteri on esimerkiksi Kainpo Combi Plus. Lisää vetoadaptereista alempana.

    • Hihna satulatolppaan kiinnitettynä
      Tämä ratkaisu toimii hyvin ns. tilapäisratkaisuna ja on aina parempi kuin talutin pyöräilijän kädessä. Esimerkiksi normaalin taluttimen tai joustavan vetonarun voi laittaa kaksinkerroin, jotta se lyhenee sopivaksi. Lyhyenä hihna ei pääse sotkeutumaan niin helposti polkimiin. Tällä tavalla koira on kiinnitettynä kohtaan, jossa on paljon massaa (satulan päällä istuva pyöräilijä), joten koiran sivuliikkeet eivät pääse kovinkaan helposti vaikuttamaan tasapainoon.

    Pyöräileminen koira pyörän edellä / koirapyöräily / bikejoring

    + koira saa valita juoksulinjansa vapaammin kuin vieressä juosten
    + juoksuasento pysyy helpommin suorana kuin sivulla juoksutettaessa
    + toimii kapeilla maastopyöräilypoluillakin
    + koirasta saa vetoapua (jos koira vetää, tulisi sillä olla vetovaljaat)
    + koirapyöräilyharrastuksessa voi edetä myös valjakkourheilukilpailuihin asti

    - vaatii vähän liikennöidyt reitit ja paljon taitojen harjoittelua

    Huomioitavaa: Osaako koirasi jo suuntakäskyt? Osaako koirasi suhtautua välinpitämättömästi muihin liikkujiin ja ohittaa? Vetourheilun alkeet on helpointa opettaa koirajuoksun avulla ennen koirapyöräilyyn siirtymistä. 

            Varusteet edellä juoksuttamiseen

    • Vetoadapteri
      Vetoadapteriksi kutsutaan pyörän keulalla olevaa taipuisaa ja eteenpäin olevaa ns. antennia. Se on tarkoitettu pyöräilyyn, jossa koira etenee pyörän edellä, yleensä vetäen. Vetoadapteri pitää vetonarun ylhäällä niin, ettei se pääse sotkeutumaan pyörän eturenkaaseen vaikka koira hidastaisi tahtiaan. Tämä lisää turvallisuutta huomattavasti.

      Vetoadapterissa oleva jousi on taipuisa, jotta se myötäilee koiran liikkeitä. Jousta itsessään ei kuitenkaan ole tehty kestämään vetoa, joten vetonaru tulee AINA kiinnittää pyörän rungon ympärille (tai joidenkin adapterimallien kiinnikeosassa olevaan lenkkiin). Hihnaa ei siis ikinä kiinnitetä antennin päässä olevaan rinkulaan, vaan pyörään. Vetoadapterin kanssa kannattaa käyttää noin 2.5–3-metriseksi venyvää joustavaa vetonarua.

      Vetoadapterimalleja on erilaisia, sillä pyörätkin poikkeavat toisistaan. Valikoimastamme löytyy useita eri adapterimalleja, myös sellaisia, jotka sopivat moderniin maastopyörään/täysjoustopyörään/fatbikeen. Vetoadapteri asennetaan useimmiten joko pyörän rungon ympärille tai kaulaputken ympärille - pyörän muotoilusta ja adapterimallista riippuen. Myös ohjaustankoon asennettavia adaptereita on saatavilla.
       
      Tutustu vetoadapterin valintaoppaaseen tästä.

    • Vetovaljaat
      Pyörän edellä kulkevalla koiralla tulee ehdottomasti olla valjaat - vetävällä koiralla vetourheiluun tarkoitetut vetovaljaat. Kaulapannalla ei tule koskaan vedättää edes kokeilun vuoksi. Hyvin istuvat vetovaljaat ohjaavat vedon paineen koiran rintaan, pois kurkulta. Lue lisää sopivien valjaiden löytämisestä sovitusoppaastamme.

    • Joustava vetonaru
      Kilpailusäännöt toimivat hyvänä ohjenuorana: koirapyöräilyssä täyteen mittaan venytetyn vetonarun täytyy olla vähintään 2 m ja enintään 3 m mitattuna koiran takaosasta pyörän etuosaan. Vetonarun pyöräilijän puoleisessa päässä on kiellettyä olla minkäänlaista metallikoukkua tai metallirengasta.

     

    Pyöräileminen koira pyörän takana

    Maastopyöräilyä harrastaville koirille voi olla järkevää opettaa myös pyörän takana juokseminen kytkemättömänä. Erityisesti hyvin kapeilla ja hyvin epätasaisilla poluilla maastopyöräillessä tämä taito voi tulla tarpeeseen.

    + fyysisesti ergonomisin / turvallisin haastavissa maastoissa (ei nykäyksiä tai kolhaisujen vaaraa)
    + pyöräilijä voi valita ajolinjansa ilman että koiraa tarvitsee varoa
    + mahdollistaa hyvinkin teknisten polkujen kulkemisen koiran kanssa

    - vaatii erityisen hyvän hallinnan koiraan ilman fyysistä kontaktia
    - koiran tulee olla välinpitämätön muita kulkijoita ja eläimiä kohtaan

    traildog ystävällinen koira katsoo maastopyöräilijää polulla

    Taakse siirtymistä ja siellä seuraamista on helpoin harjoitella ensin poluilla kävellen tai kävelyvauhdilla, erillisestä käskystä.

    Vaikka koira tulisi vapaana pyörän perässä, talutin kannattaa aina olla nopeasti saatavilla mm. ohituksia varten. Tähän toimii jo edellä mainittu sivujuoksutukseen sopiva pyöräilijän lantiolle tuleva talutin. Koiralla voi myös olla kaulassaan pannan ja hihnan yhdistelmä. Tällainen tuote on esim. NiteIze Raddog -panta, jonka sisältä kelautuu tarvittaessa ulos lyhyt talutushihna, joten koiran saa salamannopeasti kytketyksi, kun tarpeellista.

    Pyörän takana tulevassa koirassa on käytännöllistä olla kiinni esim. kulkunen, jonka äänestä pyöräilijä tietää koiran pysyvän vauhdissa mukana taakseen jatkuvasti vilkuilematta.

    Pyörän takana seuraaminen on osittain harjoiteltavissa oleva taito, mutta luonnollisesti ei sovi kaikkiin ympäristöihin eikä kaikille koirille.

    Koirapyöräilykilpailut

    Mukaan kilpailutoimintaan koirapyöräilyssä? Suomessa sulan maan valjakkourheilukilpailuja järjestetään keväisin ja syksyisin. Kesät ovat valjakkourheilijoiden loma- ja peruskuntokautta, sillä kuuma sää ei ole sopiva valjakkourheilun harrastamiseen. 

    Kilpailureitit koirapyöräilyssä ovat yleensä pururatatyyppisiä ja pituus on n. 5-7 km. Sääntöjen mukaisesti koiran tulee edetä koko matka pyöräilijän edellä.

    Suomen Valjakkourheiluliiton alaisissa kilpailuissa on käytössä kansainvälisen valjakkourheiluliiton IFSS:n kilpailusäännöt. Kansalliset säännöt täydentävät IFSS:n sääntöjä kansallisissa valjakkourheilukilpailuissa ja SM-kilpailuissa. Tietoa tulevista koirapyöräilykilpailuista löydät täältä: Valjakkourheilukilpailut ja -tapahtumat. Kilpailuilmoituksissa koirapyöräilysarjan luokkalyhenne on DBM / DBW (koirapyöräily miehet / naiset).

    Potkulaudan valinta

    Tällä sivulla voi verrata erilaisten potkupyörä/ potkulautamallien ominaisuuksia. Jos sivun lukemisen jälkeen valinta edelleen epäilyttää, autamme mielellämme. 

    Kickbike, kikkari, footbike, potkulauta, potkupyörä, scooter: mikä kapistus se oikein on?

    Temppupotkulaudoista eli yleensä lasten alla nähdyistä pikku skuuteista poiketen isorenkainen potkulauta (engl. scooter, footbike) muistuttaa ulkonäöltään ja kooltaan pitkälti normaalia polkupyörää - mutta ilman satulaa ja polkimia. Malleja on erilaisia, ja ne poikkevat keskenään muun muassa rungon koon ja renkaiden koon ja leveyden osalta.

    Suomessa monet tuntevat niin sanotut aikuisten potkupyörät / potkulaudat nimellä kickbike, sillä Kickbike-tuotemerkin potkulaudat suunnitellaan Suomessa ja luonnollisesti niitä siis myös näkyy eniten maassamme. Euroopassa on myös muita nimenomaan kyseisiin menopeleihin erikoistuneita yrityksiä. Tällaisia merkkejä ovat esim. tsekkiläiset Kostka, Yedoo ja Doxtor. Tsekissä potkulautailu tuntuukin olevan lähes kansallislaji, mutta myös muissa maissa potkulautoja näkyy koko ajan enemmän, niin arjessa kuin ulkoilureiteillä.

    Potkulauta sopii niin arkiliikuntaan, työmatkapyörän korvaajaksi, aktiiviurheilijan treenivälineeksi, koiran lenkitykseen kuin valjakko- eli vetourheilukäyttöönkin. Innokkaimmat voivat osallistua myös kilpailutoimintaan, jopa MM-tasolla asti. Koiran kanssa tai ilman!

    Miksi potkulauta?

    • Erinomaista kuntoilua
      Potkuttelussa töihin joutuu koko kroppa ja hiki nousee helposti pintaan. Liike muistuttaa melko paljon maastohiihtoa, ja potkuttelu on hyvää treeniä erityisesti alaselälle, pakaroille, reisille ja pohkeille. Juoksuun verrattuna potkuttelu on huomattavasti nivelystävällisempää liikuntaa - ja toki myös matka taittuu potkulaudan kyydissä selvästi nopeammin. Pyöräilyynkin verrattuna potkuttelu on yleisesti ottaen keholle kokonaisvaltaisempi liikuntamuoto.
      Vaikka potkutellessa sykkeet saa helposti koholle, voi potkulaudallakin toki mennä halutessaan myös rauhallisempaan tahtiin - ja ylämäet kävellä. Kun uudet potkuttelulihakset löytyvät ja vahvistuvat, menokin kevenee. Potkiminen on myös tekniikkalaji ja harjoittelulla potkuttelu tulee tehokkaammaksi. Potkulautailu sopii usein myös heille, joilla esimerkiksi selkä kipeytyy normaalin polkupyörän kanssa.

    • Polkupyörää huoltovapaampi
      Vaikka polkupyörät ja potkulaudat käyttävät pääosin samoja komponentteja, puuttuu potkulaudoista kuitenkin useimmin huoltoa vaativat osat eli voimansiirto - siis polkimet, ketjut, vaihteet ym. Potkulaudat ovatkin kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin huoltovapaita ja kestäviä harrastevälineitä.

    • Helppo ja turvallinen
      Monet mieltävät lajin pyöräilyä helpommaksi ja turvallisemmaksi. Laudan päälle on helppo nousta ja ajaessa painopiste pysyy pyörää matalammalla. Laudan päältä on myös nopeaa jalkautua tarvittaessa. Pienirenkaisiin potkulautoihin eli "scootteihin" verrattuna kickbiket ovat huomattavasti vakaampia ajettavia. Kuten pyöräillessä, myös potkulaudalla kulkiessa on syytä käyttää aina kypärää!

    • Mahdollistaa koiran reippaan lenkittämisen ja/tai vetourheilun harrastamisen
      Potkulaudalla koiralle on mahdollista tarjota reipastahtista liikuntaa, silloinkin kun koiraa ei voi ulkoiluttaa vapaana. Koira voi ravata potkulaudan vieressä tai mikäli koiralla on vetohaluja, voi sen opettaa myös juoksemaan edellä vetäen potkulautaa. Tällöin koiralla tulee olla oikean kokoiset vetovaljaat ja pyörässä joustava vetoliina sekä vetoadapteri, joka estää liinan sotkeutumisen eturenkaaseen. Lisää varusteista voi lukea koirapyöräilysivultamme.

    Minkä kokoiselle käyttäjälle potkulauta sopii?

    Potkulaudoista ei valmisteta eri pituisille käyttäjille eri runkokokoja kuten polkupyöristä, vaan käytännössä kaikki perusmittaiset ihmiset voivat ajaa samoja malleja. Toki eri mallien välillä on myös jonkin verran kokoeroja, joten jos kuski on hyvin pitkä, ei kuntoilu-/harrastuskäyttöön kannata hankkia kaikista pienintä mallia - vaikka sellaisellakin kyllä kruisailee kivasti lyhyempiä matkoja. Ja vastaavasti isoimmat maastomallit saattavat hyvin pienestä henkilöstä tuntua turhan massiivisilta, varsinkin jos potkulauta ei ole koiraurheilukäytössä, jossa koon tuoma vakaus on yleensä toivottua.

    Ajoasentoa on usein mahdollista myös säätää omaan makuun sopivammaksi. Esimerkiksi ohjaustangon korkeutta voi muuttaa joko säädettävällä ohjainkannattimella, vaihtamalla kannattimen sijaintia tai kääntämällä kannatinta tai ohjaustankoa. Osat ovat samoja kuin polkupyörissäkin, joten erilaisten varaosien valikoima on miltei loputon. 

    Millaissa olosuhteissa ajat?

    Sopivan mallin valitsemisessa tärkeintä on miettiä käyttötarkoitusta ja ajoympäristöä. Ajatko yksin vai koiran kanssa? Mieti, missä ympäristössä ja minkälaisella alustalla tulisit useimmiten ajamaan. Kaupungissa ja kovalla alustalla ajaessa kapeilla ja sileillä renkailla varustettu malli rullaa kevyesti. Hiekalla tai maastossa sekä talven loskakeleillä taas leveämmät nappularenkaat tuovat vakautta ja pitoa. Jos taas ajosi suuntautuu usein hyvin epätasaisille reiteille, voi etujousitettu tai leveärenkainen fatbike-malli olla oikea ratkaisu. 

    Koiran kanssa kulkiessa asvalttia tulisi välttää ja ajot suuntautuvatkin yleensä pehmeämmille alustoille. Renkaiden lisäksi sopivaa mallia valitessa tulee huomioida myös muun muassa jarruteho. Jos edessä juoksee vahvasti vetävä iso koira, tulee tehokkaille jarruille varmuudella käyttöä. Tällöin katse kannattaa suunnata levyjarruilla varustettuihin malleihin.

    Kuinka paljon tarvitset jarrutehoa?

    Perinteiset vannejarrut löytyvät usein ns. kaupunki- ja retkimalleista, ja sellaisessa käytössä ne ovat varsin riittävät. Levyjarrut ovat pääsääntöisesti käytössä ns. maastomalleissa. Vannejarruihin verrattuna levyjarrut ovat tehokkaammat, varmatoimisemmat ja huoltovapaammat. Varsinkin jos tarkoituksenasi on harrastaa vetourheilua koiran kanssa, haluat todennäköisesti levyjarrujen jarrutustehokkuuden (pikkuisten vetokoirien kanssa voi toki riittää hyvin myös vannejarrulliset mallit).

               Levyjarrullisia ns. maasto- tai all round -malleja:

    • Kickbike Cross FIX
      - Mekaaniset levyjarrut. Edullinen maastomalli, joka riittää harrastuksessa hyvin pitkälle. Kiekot 27.5" / 20".
    • Kickbike Cross MAX 20HD
      - Hydrauliset levyjarrut ja joustokeula. Koiraharrastajien perinteisesti suosima malli. Kiekot 27.5" / 20".
    • Kickbike 29er
      - Hydrauliset levyjarrut ja halkaisijaltaan isot kiekot 29"/26". Vakaa kovissakin vauhdeissa ja kevyt potkutella myös ilman koiraa. Aktiiviharrastajien ja kilpailijoiden suosima.
    • Kickbike Fat MAX
      - Hydrauliset levyjarrut ja leveät, ns. läskipyörän renkaat. Loistava myös talvella ja useamman koiran kanssa. Leveä astinlauta. Kiekot 26" / 20".
    • Kostka Mushing Racer Max
      - Hydrauliset levyjarrut ja pitävät maastorenkaat. Mukana runkoon integroitu koiravetoadapteri ja joustoliina. Kiekot 27.5" / 24".
    • Kostka Monster Max
      - Hydrauliset levyjarrut ja leveät ns. läskipyörän renkaat. Mukana runkoon integroitu irroitettava vetoadapteri ja joustoliina. Kiekot 26" / 20 ".
    • Axaeco Ikaros
      - Mekaaniset levyjarrut. Koiraurheiluun suunniteltu. Kiekot  27.5" / 24".
    • Yedoo S2016 Disc
      - Mekaaniset levyjarrut. Näppärän kokoinen helposti auton sisälläkin kuljetettava malli. Kiekot 20" / 16".
    • Yedoo Trexx Disc
      - Mekaaniset levyjarrut. All-rounder malli harrasteluun. Kiekot 26" / 20".

              Vannejarrullisia ns. kaupunki- tai sporttimalleja:

    • Kickbike City G4
      - Pysty ajoasento ja etukori valmiina. Leppoisaan potkutteluun ja vaikka kauppareissuille. 
    • Kostka Tour Fun
      -Hyvä aloittelijan/harrastelijan valinta kaupunkiin ja hiekkateille.
    • Kickbike Sport G4
      - Kuntoilijan sporttinen valinta. Teräsrunko. Suosittu työmatkamalli.
    • Kickbike Sport MAX
      - Sport G4:ää vastaava alumiinirunkoinen ja kevyt sporttimalli aktiiviseen kuntoiluun.
    • Kickbike Race MAX 28
      - Asfalttikiituri eli maantiepyörämäinen nopea malli isoilla kiekoilla ja kapeilla renkailla.
    • Kickbike Freeride
      - Ketterä pikkumalli. Sopii myös lapsille. Kiekot 20" / 12".
    • Kostka Hill Fun
      - Hauska ja näppärä pikkumalli, joka rullaa kuitenkin kivasti. Helppo ottaa mukaan vaikka junaan. Sopii myös lapsille. Kiekot 20" / 16".

    Rullaavuus ja muunneltavuus

    Rullaavuuteen vaikuttaa kiekkojen koko ja renkaan kuviointi ja leveys. Isompi kiekko rullaa helpommin, myös epätasaisuuksien yli. Pienemmillä kiekoilla olevien potkulautojen kuten esim. Kickbike Freeriden ja Kostka Hill Funin etuna taas on ketteryys ja kuljetuksen helppous. Vaikka valitsisit niin sanotun maastomallin, voit myöhemmin toki vaihtaa alle myös sileämmät renkaat, jos ajosi siirtyisivätkin pääasiassa asfaltille. Jos taas haluat jatkaa potkulaudan käyttökautta myös talven yli, on useimpiin rengaskokoihin saatavilla myös nastarenkaita.

    Apua valintaan

    Jos et ole vieläkään varma valinnastasi, olemme mielellämme avuksesi. Ole rohkeasti yhteydessä!

    Vetoadapterin valinta

    Mikä on vetoadapteri?

    Vetoadapteriksi kutsutaan pyörän keulalla olevaa taipuisaa ja eteenpäin olevaa ns. antennia. Se on tarkoitettu pyöräilyyn, jossa koira etenee pyörän edellä, yleensä vetäen. Vetoadapteri pitää vetonarun ylhäällä ja estää sitä sotkeutumasta eturenkaaseen, vaikka koira hidastaisi tahtiaan ja hihna löystyisi. Tämä lisää turvallisuutta huomattavasti.

    Vetoadapterissa oleva jousi/antenni on taipuisa, jotta se myötäilee koiran liikkeitä. Jousta itsessään ei kuitenkaan ole tehty kestämään vetoa, joten vetonaru tulee AINA kiinnittää pyörän rungon ympärille (tai joidenkin adapterimallien kiinnikeosassa olevaan lenkkiin). Hihnaa ei siis ikinä kiinnitetä antennin päässä olevaan rinkulaan, vaan pyörään. Vetoadapterin kanssa tulee käyttää joustavaa vetonarua, jonka pituus on hyvä olla noin 2.5–3 metriä venytettynä. Tällöin koiran ja pyörän välille jää tarpeeksi tilaa.

    Vetoadapterimalleja on erilaisia, sillä pyörätkin poikkeavat toisistaan. Valikoimastamme löytyy useita eri adapterimalleja, myös sellaisia, jotka sopivat moderniin maastopyörään/täysjoustopyörään/fatbikeen. Vetoadapteri asennetaan useimmiten joko pyörän rungon ympärille tai kaulaputken ympärille - pyörän muotoilusta ja adapterimallista riippuen. Myös ohjaustankoon asennettavia adaptereita on saatavilla. Ole yhteydessä, jos tarvitset apua valintaan. Kerro myös pyöräsi malli ja/tai laita kuva pyöräsi etuosasta.

    Vetoadapteri pyörään, kickbikeen vai Kickspark-potkukelkkaan?

    Polkupyörien ja potkulautojen rakenne on vetoadaptereiden kannalta yleensä samanlainen, joten samat adapterit käyvät molempiin kulkupeleihin. Mallikohtaisia eroja saattaa olla, joten tarkista yhteensopivuus, mikäli suunnittelet siirtäväsi adapteria pyörästä toiseen. Kickspark-potkukelkkojen rungon kanssa yhteensopivia malleja ovat Kainpo-merkkiset adapterit.

    Kiinnitystapojen erot

    Kaikki adapterit on suhteellisen helppoja asentaa pyörään - pieniä eroja on, mikäli adapteria on tarkoitus irrotella jatkuvasti tai siirtää pyörästä toiseen. Kaikki adapterit on kuitenkin asennettavissa perustyökaluja käyttäen. Gravity Scootersin kevyt malli ei tarvitse mitään työkaluja, vaan sen kiristetään pyörään käsin. Koska vetonaru kiinnitetään aina pyörään eikä antenniin, on kevytkin ratkaisu toimiva.

    Merkittävin ero kiinnitystapojen välillä on kiinnityskohta - rungon, kaulaputken vai ohjaustangon ympärille? 

         Runkokiinnitys

    Runkokiinnitteinen vetoadapteri polkypyörään: Inlandsis Bikejor Max UL

    • Runkoon kiinnitettäessä koiran sivuttaisliikkeet eivät vaikuta ohjaukseen.
    • Runkokiinnitteisen adapterin kanssa tulee varmistaa, että käännettäessä ohjaustankoa jarru- ja vaihdevaijerit pääsevät liikkumaan riittävästi eivätkä takerru kiinni adapteriin. Kaapelit eivät siis saa olla kovin lyhyet.
      Kainpo Ultra Swingissä pelkkä jousi pääsee kääntymään vapaasti koiran sivuliikkeiden mukaan, joten se on erityisen hellävarainen kaapeleille runkokiinnityksestä huolimatta.
    • Erityisesti vannejarrullisen pyörän kanssa on syytä kiinnittää huomiota siihen, ettei jarruvaijerit ota kiinni adapteriin käännettäessä. Vannejarrujen etujarruvaijeri on yleensä lyhyempi ja voi eturengasta käännettäessä osua adapteriin. Yleensä vannejarrullisissa pyörissä varmempi valinta on adapteri, joka kääntyy ohjauksen mukana.
    • Tarkista nämä:
      • Pyöräsi rungossa on sopiva kohta harkitsemasi adapterin kiinnikkeelle
      • Kiinnikeosan koko suhteessa kyseiseen kohtaan

         Kaulaputkikiinnitys

    Kaulaputken ympärille asennettava vetoadapteri pyörään: Non-stop Bike Antenna

    • Kaulaputken ympärille kiinnitettynä adapteri kääntyy ohjauksen mukana, eli antenni osoittaa aina samaan suuntaan eturenkaan kanssa. Tästä syystä myös koiran vetäessä sivulle esimerkiksi käännöksissä, antenni ohjautuu vetoliinan suuntaan ja täten kääntää ohjausta samaan suuntaan. Vaikutus ei ole merkittävä, sillä antenni on joustava ja taipuu vedon myötä, mutta asia on hyvä tiedostaa.
    • Pyörän kaapeleiden osalta huoleton valinta.
    • Kiinnikeosan asentaminen pyörään vaatii useimmiten ohjainkannattimen irroituksen. Tämä on kuitenkin ns. kerta-asennus, mikäli kiinnikeosaa ei tarvitse vaihdella pyörästä toiseen. Itse antenniosan saa irroitettua kiinnikkeestä kaikissa adapterimalleissa.
    • Non-stop Bike Antenna, Yedoo Mushing Antenna ja Signé LP S/Line Pro Antenna asennetaan suoraan kaulaputken ympärille, yleensä yhden korokepalan tilalle. Kainpo-merkin adaptereita kaulaputken ympäri asennettaessa on tarpeen käyttää erillistä nylonholkkia, joka vaihdetaan ohjainkannattimen alla olevan korokepalan tilalle.
    • Tarkista nämä:
      • Pyöräsi kaulaputken halkaisija
      • Onko kaulaputkessa tilaa kiinnikeosalle? (kiinnike korvaa yleensä 1-2 korokepalaa kaulaputken ympäriltä). Huomaa, että antennin voi asentaa ohjainkannattimen ala- tai yläpuolelle.
    Adapterin asennus kaulaputken ympärille

        Ohjaustankokiinnitys

    Pyörän ohjaustankoon kiinnitettävä vetoadapteri: Non-stop KlickFix Antenna

    • Ohjaustankoon kiinnitettynä adapteri kääntyy ohjauksen mukana, eli antenni osoittaa aina samaan suuntaan eturenkaan kanssa. Tästä syystä myös koiran vetäessä sivulle esimerkiksi käännöksissä, antenni ohjautuu vetoliinan suuntaan ja täten kääntää ohjausta samaan suuntaan. Vaikutus ei ole suuren suuri, sillä antenni on joustava ja taipuu vedon myötä, mutta asia on hyvä ottaa huomioon.
    • Pyörän kaapeleiden osalta huoleton valinta.
    • Ohjaustankokiinnitteinen adapteri on Non-stop KlickFix. Sen etuna on antennin helppo irrotettavuus nappia painamalla, ja tankoon jäävään kiinnikkeeseen on saatavilla myös muita varusteita kuten pyörälaukkuja ja -koreja. Sopii useimpiin ohjaustankoihin.
    • Tarkista tämä:
      • Pyöräsi ohjaustangon halkaisija 

    Vetoadaptereiden ominaisuustaulukko

    Vetoadapterien ominaisuudet taulukko

    Esimerkkejä adapterivalinnoista

    • Moderni maastopyörä, jossa paksu runko: Inlandsis Bikejor MAX UL tai kaulaputkeen/ohjaustankoon kiinnittyvä adapteri
    • Alaspäin suuntautuva ohjainkannatin: Kainpo Ultra Swing tai ohjainkannattimen yläpuolelle asennettu kaulaputkikiinnitteinen adapteri.

    Koira pyörän vierellä?

    Jos tarkoituksenasi on pyöräillä niin, että koira kulkee pyörän vierellä, tutustu näihin tuotteisiin:

    Lue lisää koiran kanssa pyöräilystä lajisivultamme!

    VALJAKOILLE

    LISÄVARUSTEET

    • Tossut

      Koirien tassut joutuvat koville etenkin pitkiä matkoja kulkiessa tai nopeasti liikuttaessa. Oikeanlaisilla... 

      Tossut

    • Karabiinit ja lukot

      Lukot ja karabiinit (palohaka) moneen käyttöön, kuten seisinkeihin, vetoliinoihin ja varusteiden kiinnittämiseen. 

      Karabiinit ja lukot

    • Tassuvahat

      Tassuvahat hoitavat kuivia ja halkeilevia anturoita sekä ennaltaehkäisevät ongelmia. Valikoimamme tassuvahat eivät sisällä... 

      Tassuvahat

    • Ruoat ja makupalat

      Koiran retkiruoassa tärkeää on korkea ravintopitoisuus ja mielellään kevyt paino. Makupalat toimivat... 

      Ruoat ja makupalat

    • Takit

      Koiran takki pitää lihakset lämpiminä ja turkin kuivana. Kylmyys ja viima saavat... 

      Takit

    • Vaatteet ja asusteet

      Käytännölliset vaatteet ja asusteet, erityisesti koirien kanssa harrastavien ja ulkoilevien tarpeet mielessä... 

      Vaatteet ja asusteet

    • Valaisimet

      Otsalamput, polkupyörän valot ja monitoimivalaisimet koiran kanssa ulkoileville ja urheileville. Tehokkaalla valolla... 

      Valaisimet

    • Huomiovalot ja -liivit

      Heijastimilla, huomiovaloilla, koiran valopannalla ja huomioliivillä lisäät turvallisuutta ja otat myös muut... 

      Huomiovalot ja -liivit

    • Pannat

      Sopivan kokoinen, kestävä ja turvallinen panta kuuluu jokaisen koiran perusvarusteisiin. Retkeillessä ja vaeltaessa... 

      Pannat

    • Varustekassit ja reput

      Ahkiopussit/rekipussit, varustekassit mutaisille urheiluvarusteille, näppärät kuivamuonakassit, varustereput, vyölaukut ja namitaskut erityisesti koirien kanssa... 

      Varustekassit ja reput